Edellytys

Jotta voisi kärsiä kaamosmasennuksesta,
täytyy olla kiinni ympäröivässä maailmassa.

Siksi olen aina masentunut,

vuodenaikaan katsomatta.

Ain´t that dandy!

Upotus & Itku

Ne sanoo että

KYLLÄ RAKKAUS PELASTAA

ja että

ARMOA RIITTÄÄ.

Silti

tukehdun joka hetki hänen kanssaan,

vaikka hänen kaunis päänsä on tyynyllä,

vierelläni,

ja hän sanoo unen läpi nimeni.

Olen hukkua

joka hetki kun hän koskettaa minua,

ja palan loppuun kun en saa häntä uskomaan

miten paljon enemmän kuin elämää

vain häntä rakastan.

Kulta

Ne sanoo

"homous on synti" ja

uhkaa helvetillä.

Ne ei tiedä

valitsisin kuukauden

sinun kanssasi

yli ikuisen paratiisin.

en pysy enää kasassa

se menee kovaa ja sanoo BII-POO-BII-POO

Tuomio muuttuu

mutta

rangaistus pysyy samana.

Vittu.

olen ongelma

Katson itseäni liian läheltä.
Ehkä siksi en pidä näkemästäni.
Tai sitten en voi vain päästä
tarpeeksi kauas.

kyykyttäjänmärkäuni

On siis liikaa vaadittu
että kun flirttailet, flirttailisit hyvin.

Miksi (OI MIKSI!) ne ihmiset

joita on helppo lukea, ovat

aina tylsää luettavaa?

Nauran, kun en kykene itkemään enempää

En tiedä miten voisin jaksaa tätä
"elämää", kun kaikki on kamalaa, ja
jokainen on hirviö.
Kaikki on rumaa (kuten minäkin),
kaikki on väärin.
Turhaudun ja tyhjenen.
En muista kuka olen, enkä muista
mikä on tärkeää tai arvokasta
elämässä.
Kirjoittaminen on vaikeaa.
En jaksa satuttaa itseäni hetkellisen helpotuksen toivossa.
Nuo naamat ulkona; ne on kaikki tuttuja & rumia.
Jokainen puhuttu sana mätänee ja menettää kauneutensa.
Kaikki kuihtuu ja lakastuu kerran käytön jälkeen.

Haluan nauraa, mutta kaikki vitsit on kuluneita, kaikki
hauska on turhaa. En jaksa.

"Otat lääkkeesi - liikut enemmän - käytät kirkas valoa - nukut hyvin"
Luuletko etten tee tätä kaikkea
uupumiseen asti?
Luuletko etten tappele vastaan joka typerällä
hengenvedollani?
Jos jokin auttaisi, olisin tyytyväinen.
Palvoisin sitä mikä tekisi tästä helpompaa.

Tämä sattuu enemmän kuin
luun murtumat, keuhkokuume, viiltely ja lävistykset
yhteensä.
Syön mieleni särkyyn päivittäin
yliannostuksen särkylääkkeitä,
ja vuodan verta luonnottomista paikoista.
Minua hävettää.
Haluan hoitoa, mutten laitoksia.
Haluan lääkkeitä jotka toimivat.
Haluan helpotusta - pian.
En tiedä kuinka kauan jaksan tätä tautia,
joka täyttää pian 14 vuotta,
ja joka elää enemmän kuin minä.
Minä olen vain kantaja tälle loiselle,
joka syö minua, ja paskoo palkkioksi sisääni.
Kaikki on pimeää ja rumaa
kun katson peiliin tai ulos ikkunasta.
Soitan joka hetki jollekin, jotten olisi yksin,
jotten tekisi itselleni mitään.
Mutta muilla on kiire ja elämä;
ei ole aikaa kuunnella kuinka hullulla on
taas jokin turha kriisi, johon ei auta mikään.
Ei ole kättä johon tarttua.
Ei ole silmiä johon katsoa.

Kaikki ovat liian kaukana,
enkä muista heidän kasvojaan.
Tahdon pois tästä säkistä
jossa ilma loppuu pian.

Taas kuulen kuinka

toukat syövät toisiaan

jälleen ohi astutaan

kipu jaksaa naurattaa


olkaa hiljaa
ja hiljempaa

kuunnelkaa

kuinka kaikkeus hajoaa

väsynyt

tahdon mennä syvään veteen

jottei jalat osu pohjaan

haluan valehdella osaavani uida

ja kadota levottoman pinnan alle

kuin uneen

kuin lepoon

Nietzche-iztic train of thoughts

miksi kristityt ovat kaikkein
pahempia, "syntisimpiä", julmimpia ja
suvaitsemattomimpia ihmisiä maailmassa?

he jotka saarnaavat, ovat kaikkein saastaisimmat.

pakostakin ajattelen;
mitä helvetti voi olla,
kun kaikki täällä on näin kamalaa?

onko Taivas ainoa sallittu huume?

tuhannet enkelit kampaavat tukkaasi
ja rakastelevat sieluasi, kunhan
otat sopivan annoksen
vähemmän-sallittuja-huumeita

jopa pieni hetki ajattelua
tekee kaikesta vaikeaa.